Terapian tarpeessa

Raksavuodeksi olemme tilanneet suurin piirtein kaikki sisustus- yms. lehdet ja joka viikonloppu tuijotan tv:stä aamupäivisin raksa- ja stailausohjelmat. Osaan oman talon materiaali- ja tyylivalinnoista on itsellä jo aika selvät sävelet, mutta puuttuviin osiin yritämme löytää näistä apua.

Maailma on pullollaan todella mageita juttuja ja lähes joka lehdestä ja ohjelmasta löydän "tää on just meille" -tyyppisiä juttuja, mutta...

Rohkeiden valintojen kohdalla pöksystä meinaa aina kurkata pupu! On jännä huomata, että kun oma asumisen historia ihan sieltä lapsuudesta asti on ollut vuokra-asunnot tai muut ei omat asumismuodot, niin se perimä roikkuu todella sitkeässä. Asumme tällä hetkellä ensimmäisessä omassa asunnossa rivitalossa ja edelleenkin kannan mukanani asennetta, että ei seinään voi porata reikiä hyllyille, kun seinät ei ole omat. Tai, että ei voi laittaa kirkkaan oranssia tapettia, kun vuokranantaja ei tykkää, tai joudut repimään ne irti ja palauttamaan seinät valkoisiksi muuttaessasi. Edelleenkin alitajuisesti on itselleni ihan vieras ajatus, että hanat, nupit, ovet, karmit ja vessanpöntöt ovat omiani ja voin tehdä niille mitä tykkään.

Mitäs jos haluaisinkin nukkua puussa? 

Rautakaupassa parkettihyllyn vieressä töröttäessäni herään siihen, että ajattelen, että uskallanko ottaa tuon tumman ebenpuun, että jos myyn talon, niin onko ostajien mieleen. Että anteeksi mitä hittoa? Kenelle minä tässä olen taloa tekemässä? Perheelleni ja itselleni loppuelämäkseni, vai kohta myytäväksi eteenpäin? No, tuo ensimmäinen tietenkin, mutta miksi ajattelen alitajuisesti näin?

Samoin huomaan miettiväni, että kun taloomme tulee vain kaksi makuuhuonetta, niin onko se hyvä idea. Lähes 200 m2 ja vain kaksi makuuhuonetta, että kuka perhe sellaista ikinä ostaa kun huoneita on vaan yhdelle lapselle.

Taidan tarvita raksaterapiaa, jossa alitajunnasta pyyhkäistään tällaiset vanhat kuonat pois ja uskallan valita ne kirkkaan oranssit keittiön kaapit, jos sellaisia nyt sattuisin ihan itselleni haluamaan. Onneksi en halua :) Tai ehkä olen vaan tuijottanu telkkarista liikaa Hurjaa remonttia, jossa joka taloon tehdään todella spesiaaleja tiloja tanssisaleista 50-luvun ravintolasaleihin ja alkanut kuvitella, että meilläkin pitää olla jotain tuollaista. Onneksi omiin harrastuksiini kuuluu lähinnä käsityöt ja siihen riittää mukava nojatuoli. Ja sen saa mukaansa jos meinaa muualle muuttaa...

Yksi valinta sentään on saatu tehtyä talo Punaisen puolella. Nimittäin keittiö! Huomenna käymme katsastamassa viimeiset kuvat ja viilaamassa loput yksityiskohdat kuntoon. Saanen mukaani tuolloin julkaisukelpoiset kuvatkin, joten keittiöasiaa tulossa lisää lähiaikoina. Talo Sininen vielä pohtii keittiövalintojaan.

Raksalta ei mainittavasti raportoitavaa. Lumi satoi aivan väärään aikaan monttuun, mutta toivottavasti sulaa pian pois. Maanantaina tulee ensimmäinen erä kiviä ja alkaa pohjien teko. Ehkä ensi viikon jälkeen on jo jotain näkyvää kerrottavaa.