Takkatakinkääntäjät

Ajoissa erilaisten talon hankintojen valintojen aloittaminen on varmasti järkevää, ettei lopussa iske hillitön kiire ja paniikki, mutta on sillä kääntöpuolensakin. Mitä pitempään niitä valintoja pohtii ja pähkii, niin sitä useamman kerran ehtii mielensä muuttaa ja takkinsa kääntää kertakaikkisesti vuorit päällepäin.

Näin on nyt käynyt takkojen osalta sekä Sinisessä että Punaisessa talossa. Vielä loppukesästä visio oli aivan kirkas, että takka on iso, perinteinen ja musta tai harmaa. Siitä postaus löytyy täältä. No, nyt vettä ei ole virrannut kuin pari kuukautta ja takkatakit on käännetty ihan täysin. Varaavista, isoista ja tummista takoista on mieli muuttunut kevyisiin, vaaleisiin sisustustakkoihin.

Taloihimme tulee kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys, joten varsinaisesti varaavaa takkaa emme tarvitse. Olohuoneiden tilankäytön kirkastuttua on myös kirkastunut ajatus siitä, että takka voisi olla hyvinkin siro ja viedä mahdollisimman vähän tilaa.

Talo Sinisessä takka tulee keskelle olohuonetta ikkunan eteen.

Talo Punaisessa takka tulee olohuoneen ja keittiön väliin seinustalle. Tuo valkoinen möhkäle tuossa vasemmalla parvekkeen ovien edessä. 

3D-kuvissa unohtui laittaa valot päälle, joten sisällä on vähän hämärää :), mutta saatte kuvan kuitenkin.

Tällä hetkellä takkapohdinnoissa kärkikahinoista löytyy tämän tyyppisiä takkoja:

Kaikkia näitä yhdistää siro muotoilu, matalahko koko ja suuri tuliluukku. Kärkikahoissa pyöri myös Nordpeisin Ronda 160, mutta livenä sen nähtyämme tiputimme senkin pois, sillä siitä tuli liikaa sellainen pönttöuuni-fiilis.

Tällä hetkellä talo Punaisen suosikki on Contura 35 ja talo Sinisen Jotul fs 91. Molemmat ovat noin 160 cm korkeita ja 50-60 cm leveitä takkoja. Molemmat varaavat ja luovuttavat lämpöä jonkin verran, mutta eivät varsinaisesti ole lämmitykseen tarkoittuja takkoja. Jotul on valmistettu kevytbetonista ja siinä on käytetty lämpöä varaavaa oliviinihiekkaa. Conturaan taas saa powerstone-lämpömakasiinin, joka luovuttaa lämpöä. Tuossa kuvassa Rais Pilar on vielä kummittelemassa, mutta pudonnee pois kärkimitteöistä. Kaunis toki sekin ja sitä saa vaikka ja missä väreissä, jos nyt sattuu esimerkiksi lilan tai turkoosin takan haluamaan.

Rakennusvalvonnasta hyväksyvää hyminää sekä takka-ajatuksia

Projektin esittely rakennusvalvonnassa

Tänään oli kahden kivitalomme ensimmäinen isompi etappi (meidän laskurissamme), eli projektin esittely rakennusvalvonnassa. Aamulla herrat Sininen ja Punainen sekä Super Pappa lähtivät kirkkopuvuissaan arkkitehdin kanssa tapaamaan herra Valvojaa.

Harmaita hiuksia on viime viikkojen aikana edelleen aiheuttanut se ihanan kamala kiviaita (josta juttua on ollut männäviikkoina ihan kotitarpeiksi). Super-Pappa on alkanut epäillä, että talo Sininen asettuu asemakaavassa liian lähelle kivimuuria ja kun ensimmäinen louhintapaukku pamahtaa, niin sehän sortuu sinne monttuun koko muurinpätkä. Talo Sinistä joudutaan siis siirtämään lähemmäs talo Punaista ja se tarkoittaa sitä, että talojen väli jää alle 8 metriin. Joka tarkoittaa palosuojaustoimenpiteitä joko molempiin tai toiseen taloon, jos ne tehdään ulko- ja sisäpuolelle.

Tätä asiaa olemme ihmetelleet viime päivinä ja sen kysymysmerkin veimme myös rakennusvalvontaan. Asia ratkennee niin, että talo Siniseltä pienennetään talojen väliin jääviä ikkunoita ja ne tehdään palosuojaversioina. Talo Punaisen osalta haetaan poikkeusta makuuhuoneen ikkunan osalta, että se saisi jäädä tuuletusikkunaksi talojen väliselle seinustalle.

Muilta osin herra Valvojalla ei ollut isommin nokan koputtamista, mikä voisi optimistisesti ajatellen tarkoittaa sitä, että rakennuslupakin heltiäisi suht ripakassa aikataulussa. (kop kop!) Tämän hetkinen toive ja tavoite on, että lupahakemus ehdittäisiin jättää vielä elokuun aikana.

Takkaostoksilla

Vaikkei takan ostaminen taas kerran ole varmastikaan se akuutein asia tässä projektissa, niin pyörähdimme asuntomessujen jälkihaminoissa ja kesälomapäiviä vielä viettäessä Vantaan Petikon Talo Talossa sekä parissa takkaliikkeessä samalla alueella.

Talo Talossa takkatarjonta ei tällä reissulla nyt saanut edes irtopisteitä, sillä valitettavasti siellä päivystävä takkafirman myyjä oli tet-harjoittelussa tai muuten vaan helteen väsyttämä. Poika parka ei tiennyt takoista ja vielä vähemmän kiukaista hölkäsen pöläystä. Kysymyksiin emme saaneet vastauksia saati minkäänlaista konsultaatiota takkasuunnitelmillemme. Kuvaavaa lienee se, että myyjäparka ei tiennyt kiukaita olevan eri tehoisia ja eri hintaisia. Hänelle tämän yllättävän faktan esittelin heidän omasta kuvastostaan.

Tässä elämän kiireessä valitettavasti oma pinnani ei riitä ymmärtämään tai olemaan hellämielinen tässä kohtaa. Jos ajan 25 kilometriä paikan päälle nähdäkseni tuotteet ja saadakseni apua asiassa, jossa itse en todellakaan ole asiantuntija ja joka kustantaa meille aika monta tuhatlappusta, niin ei liene ihan kohtuutonta odottaa asiantuntemusta tuotteista, joita on myymässä. Huoh! No, sen putiikin tarjonta jäi sinne ja kurvasimme tien toiselle puolelle Uunisepille.

Ensimmäistä takkavisiittiä ei ollut vaikea ylittää ja ystävällinen ja asiantunteva myyntimies Uunisepiltä sai meiltä päivän parhaat palvelupisteet!

Tarjous meille tehdään Tonavasta. Väreistä itseäni miellyttää eniten musta ja harmaaraidallinen. Katsotaan mihin naapurimökissä eniten miellytään.

Uuniseppien musta Tonava

Uuniseppien harmaa Tonava