TIks auki, tiks kiinni. Meillä on ovi.

Punainen porukka on ollut arkipäivät lapsen harrastusleirillä ja tänään sieltä palattua ryntäsin heti raksalle tarkistamaan, että mitä siellä on tapahtunut.

Alkuviikosta herra Punainen on asentanut meille ulko-oven ja lukkomies asentanut väliaikaisen lukkopesän. Jee! Meillä on ovi. Ovi on samainen kuin aika monella muullakin raksaajalla on näyttänyt olevan. Jeld-Wenin mallistoa.

Lisäksi viikolla on laattamies ahkeroinut hommiaan eteenpäin. Tasoittanut lattiat ja tehnyt vesieristykset. Yläkerran kylppäri on laatoitettu ja osin saumattu ja yläkerran wc:n lattiaan on asennettu luonnonkivimosaiikit.

Kylppärikuvassa suihkuseinän yläosa on saumattu jo ja vaalenee tuosta vähän kuivuessaan. Alaosa ei ole vielä saumoissa. Samoin seinälaatat on saumaamatta. Tosi tarkkaa ja hyvää työtä laattamies tekee. Vähän sain jännittää taas saumalaastien kanssa. Tuohon luonnonkiveen pitääkin olla eri laasti kuin normaaleissa laatoituksissa ja siitä löytyi Ardexin värikartasta vain kaksi väriä, harmaa ja tumman harmaa. Mallitikkuja en tietenkään ehtinyt hakea ennen urheiluleirirupeamaa ja laastikin oli tilauskamaa. Eli eikun sokkona vaan harmaata tilaamaan. Onneksi se on harmaa, ei ruskea ja näyttää ihan hyvältä. Vaalenee vielä varmaankin kuivuessaan vähän. Ihan vaaleaa saumaa en noihin kiviin halunnutkaan. Se olisi saattanut olla aika levoton.

Kuvissa näköjään nuo Pukkilan Res-Cover laatat näyttävät jotenkin tahraisille, mutta ei ne livenä ole. Eläväpintaista liidun väristä laattaa.

Meillä on luppoväleissä asenneltu myös vaatehuoneisiin hyllyjä ja koreja. Näissä oli säästöhetki ja ne on Ikeasta, köyhän miehen Elfaa. Saas nähdä miten toimivat. Ainakin pultattiin seinään kiinni niin monella ruuvilla ohjeen mukaan, että noilla hyllyillä voisi nukkua.

Naapurissa Sinisen puolella yläkerta alkaa olla valmis sisäovien asennusta, keittiön betonitason asennusta ja portaiden lasikaiteiden asennusta lukuun ottamatta. Näin ne hommat vaan etenee.

Huomenna ajateltiin piipahtaa lähinurkilla asuntomessuilla. Ne sattuvat nyt ihan hyvään aikaan, lähinnä viimeisten sisustusviilausten kannalta. Muutenhan ei enää kannata rypistää kun housussa on jo tämä projekti ja sen ratkaisut :) Sieltä ehkä sitten joku raportti. Jos raportoitavaa löytyy.

No nyt taas homma etenee

Useampi jumitusviikko takana. Vaikka toki kovasti töitä raksoilla super-Pappa ja herra Punainen painavat, niin edelliset viikot kattojen koolauksineen ja levytyksineen tuntuivat edistymisen kannalta hii-taal-ta. Molemmat työmiehet ovat siirtyneet kesälaitumille eli kokopäiväisesti raksahommiin. Herätyskello kilahtaa kello viisi joka aamu ja raksaukot painavat hommiin.

Nyt molempiin taloihin on rantautuneet seinien ja kattojen tasoittajat ja maalaajat ja homma etenee myös näkyvästi. Omatoimisten koolausten, levytysten ja valoaukkojen kaivertelujen jälkeen on aika antaa seinät ja katot jälleen ammattilaisten käsiin.

Vajaan viikon verran tasoitusporukka tasoitteli ikkunoiden ja ovien aukkoja ja tänään oli suuri osa seinistä saanut ensimmäisen tasoitekerroksen päällensä.

Talo Sinisessä on takkakin jo löytänyt paikalleen keskelle huonetta. Tuolta vällyjen altahan aikanaan löytyy Jotul fs 91 valkoisena.

Talo Siniseen on ilmestynyt lopultakin myös liukulasiovi. Se on aivan valtavan hieno. Ja iso. Kyllä nyt kelpaa terassille astella. Talo Punaisen puolelta vain kateellisena katsellaan. Ja tepastellaan parvekkeelle ihan siitä tavallisesta köyhän miehen lasiovesta. Sinisten puolella myös vihreä viidakkomaisema, joka ikkunasta avautuu on kauniimpi kuin meillä Punaisen puolella. Me katsellaan naapurin keittiön ikkunoista sisään.

Talo Sinisen paremmat parvekemaisemat

Talo Punaisen naapurimaisemat

Talo Sinisessä on super-Pappa ehtinyt myös jo laatoitushommiin ja yläkerran kypyhuoneessa on seinät jo laatassaan ja alakerran saunakylppäriin vedellään vesieristettä seiniin.

Punaisen puolelle sen sijaan tupsahti 3 tonnia laattoja (niitä todellisella tuskalla valittuja) tänään pihalle ja laattamiestä vasta etsitään. "Mukava pieni loppuverryttely ennen kotiin pyörällä polkemista", sanoi herra Punainen kun 3 tonnia laattoja pihasta sisään kantoi. Morjens.

Super-papalla on Sinisen puolella työkalut todella insinöörimäisessä järjestyksessä. Hän pyysi painottamaan, että siisteys ja järjestys työmaalla edesauttaa merkittävästi sekä turvallisuutta että tehokuutta. Tutkittu juttu. Kuulemma. Uskon sen.

Ja vielä loppukevennys. Pihaltamme kaadettiin monta viikkoa sitten kolme ikivanhaa hopeapajua ja pöllit jätettiin pihalle odottamaan loppusijoituspaikkaa. Vaan ne penteleetpä eivät heittäneet henkeään, vaan nyt niistä kasvaa uutta versoa. On se melkoinen tapaus tuo paju. Puiden torakka. Ei kuole millään!

Raksarouvat tallinnassa: väliovia ja kivilaattoja

Raksarouvat Sininen ja Punainen ryyditettynä kolmannella samassa raksavaiheessa olevalla sukulaisdaamilla suihkasivat eilen lahden yli Tallinnaan tutkistelemaan ensisijaisesti sisäovia, mutta muitakin raksatarvikkeita oli tarkoitus aikataulun puitteissa käydä katselemassa.

On aikoihin eletty, kun naisten Tallinnan reissulla ei syödä, hädintuskin kolaa juodaan ja painetaan tukka tötteröllä moottoritietä rautakaupasta toiseen.

Matkan varsinainen tarkoitus oli käydä Haapsalun Uksetehaan Tallinnan myymälässä katsomassa livenä väliovia. Olimme pyytäneet heiltä jo tarjouksen sähköpostitse ja hintapuoli näytti erittäin hyvältä. Emme kuitenkaan hirvinneet lähteä monen tonnin ovipottia hommaamaan näkemättä niitä ensin. Showroom löytyikin helposti alle 10 minuutin automatkan päästä satamasta ja pääsimme hipelöimään ovia rauhassa. Ja voi kuinka kauniita ne olivatkaan! Palvelu pelasi ja kävimme vielä Reinin, myymälän päällikön kanssa tarpeet ja tilauksen läpi.

Samalla pääsimme myös valitsemaan ovenkahvat ja wc-ovien lukot. Niitä on myymälässä paljonkin, mutta nettisivuilla niitä ei esitellä. Karmi- ja kynnysvaihtoehdotkin tuli käytyä läpi ja nyt ymmärrän mitä ne kaikki kummallisuudet, joita reilu kuukausi sitten jo blogissa äimistelin ovat.

Erityisen hieno oli piilotiiviste (vai mikä lie sen oikea nimi onkaan) oven alahelmaan. Jos oven haluaa tiiviinä, mutta ilman jalkalistaa voi siihen asentaa alahelmaan oven sisään systeemin, joka työntää kumisen helman alas kun ovi suljetaan ja vetää sen ylös kun ovi avataan. Magic!

Ja mikä hienointa, on kaikki ovimallit saatavissa huultamattomina eli niin, että ovi uppoaa kokonaan karmin sisään. Oviin saa myös piilosaranat, jolloin oven pinta on täysin sileä ja seinän tasossa. Kaikista ovimalleista saa myös liukuovet jos sellaisia tarvitsee samassa ovikuosissa.

Itse olin päätökseni ovista jo tehnyt ja vahvistan tilauksen Reinin lähetettyä päivitetyn tarjouksen. Rouva Sininen meni sen sijaan päästään pyörälle ja jo kerran valkoiset ovet valittuaan jäi pyörimään tammiviiluovin ihmeelliseen maailmaan. Naapurissa siis tarvitaan vielä aikalisä ovimallien kanssa. Sukulaisraksadaami sen sijaan vasta nyt tällä käynnillä lämpeni Haapsalun oville ja on taas puolestaan innostunut mustaksi maalatuista ovista ja niitäkin sieltä saa, joten jokaiselle löytyi jotakin.

Oviliikkeen jälkeen käänsimme auton nokan kohti rautakauppoja ja toiveena oli löytää mm. mosaiikkilaattoja edullisesti. Kaikkea ja vähän päälle tuntui Suomen hintoja huokeammalla löytyvän, mutta valikoima on niin laaja ja ilman kunnollista ostoslistaa sitä vaan pyörii hyrränä ympyrää eikä osaa mitään ostaa.

Mukaan tarttui kuitenkin 6 neliötä luonnonkivimosaiikkilaattaa talo Punaisen wc:n ja kylpyhuoneen lattiaan. Suomessa hintaan 81 euroa/neliö, Tallinnassa 35 euroa/neliö, muutama rulla tapettia, sukulaisraksadaamille 2 Franken teräsallasta hintaan 20 euroa ja itselleni naisen käteen sopiva söpö ruuvinväännin. Sellaista varmasti naisihminen jossain vaiheessa raksailussa tarvitsee. Täysi heräteostos siis. Mutta kun halvalla sai... sanoi Sulo Vilenkin.

Ovet tuli siis valittua, tai ainakin päätös tehtyä, että Haapsalun tehtaalta ne tulevat ja todettua, että tarvikkeissa kyllä säästäisi pitkän pennin Virosta haettuna, mutta se vaatii täsmäiskun kunnon ostoslistan kanssa. Kaihertamaan jäivät mm. nämä led-ulkovalopollarit, alle 30 euroa kappale. Meidän yhteiselle pihatielle kun sellaisia tarvittaisiin pitkälti toistakymmentä kappaletta. Ehkä vielä palaamme rikospaikalle...

Kotimatkalla Tallinkin ala cartessa oli yllättävän erinomainen ruoka, tai sitten olimme vain sudennälkäisiä ja keli kruunasi tuloksekkaan raksarouvapäivän.

Ainiin, käytiin me tietenkin Super Alkossa hakemassa raksajuomaa, mutta se lienee sanomattakin selvää :)

Laattaa vai ei laattaa olohuoneeseen?

Tämä on nyt hätähuuto kaikille teille, jotka olette pohtineet samaa ongelmaa ja ratkaisseet sen puoleen tai toiseen. Jatkaako eteisen ja keittiön laattaa myös olohuoneeseen vai ei?

Olen päässyt jo melko harppauksen lattiamateriaalien valinnassa eteenpäin eli päässyt yhteisymmärrykseen itseni kanssa värimaailmasta ja joistain vaihtoehdoistakin, mutta materiaalivalinta per huone on edelleen liian vaikeaa. Yksinkertaistaen, en osaa päättää tuleeko olohuone laatalla vai vinyyliparkettia. 

Yläkerran pohjahan meillä on tämän näköinen (taitaa olla muuten ensimmäinen kerta, kun tämä kokonaan on esillä): 

Eteinen ja keittiö tulevat olemaan isoa laattaa. Tämän hetkinen suosikkini on vaalean harmaa Aitokiven 60 x 60 Ferrari (luonnossa vaaleampi kuin tuossa kuvassa ja ihan perusharmaa). Mutta... mitä ruokailutilaan ja olohuoneeseen? Jos olohuone tulee olemaan muuta kuin laattaa, niin tällä hetkellä suosikkini on vinyylikorkki Triofloorin Loimutammi (joka ei muuten oikesti ole yhtään kellertävä, niin kuin tuossa kuvassa, vaan sellainen kelottuneen ruskea, häivähdys harmaata). Ja jos olouone tulisi tuota loimutammea, niin rajautuisiko se ruokailutilaan (jolloin saumasta tulee vino) vai onko ruokailutilakin tuota loimutammea?

Aitokiven Ferrari 60 x 60 -laatta

Triofloor vinyylikorkki Loimutammi

Nyt kaipaisinkin kokemuksia puolesta ja vastaan. Tuleeko koko yläkerran laatoittamisesta "kylmä" fiilis? Onko laatat olohuoneessa hyvä juttu, huono juttu, joku muu, mikä? 

Vinyylikorkista vielä sen verran, että sen valinnassa ei ollut mitään muuta syytä kuin se, että parketeista tai puulattioista en vaan kerta kaikkiaan löytänyt sellaista, jonka väri olisi miellyttänyt. Laminaateista toki olisi löytynyt kaikki maailman värit, mutta tuo välimalli vinyylikorkki oli miellyttävän tuntuinen uusi tuttavuus.