Vettä ja lauhaa kiitos. Ja hyvää uutta vuotta myös!

Syvät pahoittelumme niille, jotka ovat tänne pääkaupunkiseudulle lunta ja pakkasta toivoneet. Niitä ei nyt tule tämän enempää seuraavaan 5 viikkoon. Vettä ja lauhaa on tilattu! Muutama viikko vielä kun jatkuisi tätä keliä, niin talot olisivat katon suojassa ja talvirakentaminen olisi turvatumpaa.

Joulunpyhien pakkasten lauhduttua raksalla alkoi taas yhden miehen ruuhka. Talo Punaisen puolella talonherra itse lumitöistä päästyään jatkoi vesieristyksen tekoa. Uuden vuoden aaton ratoksi sokkeliin vedettiin bitumiprimeri. Haisi kuulema todella näätäpahalle! Herralla punoitti silmät sen verran tuon työrupeaman jälkeen, että ei paljon uuden vuoden juomia tarvitse näyttääkseen huomenna juhlineelta ja vuoden ensimmäinen päivä onkin hyvä päivä aloittaa bitumikermin sulatus. Siitä tulee jännää!

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille ja etenkin kanssaraksaajille! Tämä on meidän viimeinen uusi vuosi näissä nykyisissä nurkissa ihanien nykyisten naapuriemme kanssa ja ihan pian poksautamme korkin sen kunniaksi. Tulevatkin on toki maailman ihanimpia naapureita! (lukevat tätä kuitenkin...)

Todella pahanhajuista bitumiprimeria

Talo Punainen talviasussa

Pressuilla peitettiin slammattu tasoite lumelta piiloon

Rakennuttajista rakentajiksi

Noniin. Näin siinä sitten kävi. Rinta rottingilla vielä kesällä retosteltiin, että avaimet käteen ja jouluksi kotiin. Niin vissiin. Tänä viikonloppuna koitti se hetki, kun perhe Punainen vilkaisi viimeisen kerran lompakon pohjalle (eli OP:n verkkopankkiin) ja vertasi sitä budjettiin ja totesi, että raksahousut jalkaan ja hommiin.

Molemmissa taloissa alakerta on nyt valmis ja odottaa ontelolaattoja. Niiden saapuminen siirrettiin tapahtuvaksi heti uuden vuoden jälkeen, koska aukkojen ylityspalkkien valun ei uskottu kuivuvan tarpeeksi nopeasti nyt ennen joulua. Alkuviikosta työmiehet siivoavat raksasotkut ja joulun yli työmiehet ovat jouluvapaalla ja palaavat uuden vuoden jälkeen hommiin.

Talo Punaisen kellarikerros täydessä korkeudessa.

Maisemat talo Punaisen kellarikerroksen kattokorkeudesta

Niinpä herra Punainen veti raksahousut jalkaan, haki työvälineet ja näin muuttui tänä viikonloppuna rakennuttajat rakentajiksi. Ensimmäisenä omana hommana on runkourakkaan kuulumaton sokkelin vesieristys. Ja sehän tapahtui niin, että herra Punainen apujoukkoinaan seniorityövoimaan kuuluva ystävämme Jameson (joka on vieraillut myös aiemmissa jaksoissassamme) sotki oikaisulaastit ja läiski eli slammasi ne sokkeleihin. Laastin kuivuttua vuorossa on bitumiliuoksen ja bitumikermin levitys sokkelin pintaan ja sen jälkeen se hauskimmalta kuulostava homma eli kermin sulatus nestekaasupolttimella. Siinä kohtaa saatan itsekin liittyä työvoimaan. Ihan vaan terapiamielessä.

Oikaisulaastin sekoittelua

Slammausta

Tässä kuvassa näkyy talon etupuolelle tuleva maan korkeus. Täyttömaata tulee siis öbaut tuohon laastilla lätkittyn alueen reunan korkeudelle saakka. 

Näissä puuhissa kuluu siis joululoman luppotunnit. Tajusimme juuri, että tämä on viimeinen joulu tässä nykyisessä kodissa ja jotenkin sen valmistelu on jäänyt ihan retuperälle vuoden lopun työkiireiden ja näiden raksahommien vuoksi. Häthätään nyt viikonloppuna tehtiin sellainen köyhän miehen joulusiivous ja juostiin Plantagerista halpa joulukuusi, joka oli juuri sen laatuinenkin: kuiva ja käyrä käppänä. No, kuorrutettiin se tuplamäärällä koristeita ja saa kelvata. Olkoot tämä nyt tälläinen vähän sinnepäin joulu tänä vuonna :)