Vaikka meidän projektissa pihat ja terassit on vielä pilkkeenä rakennuttajien silmäkulmissa, niin tuli Jyväskylän asuntomessuilla vähän pihojakin vilkaistua. Ja erityisesti parvekkeiden ja terassien ovia ja pohjien pinnotteita.
Terassin liukuovet
Liukuovet olivat, kuten eilisessä postauksessani jo mainitsin, nyt todella kuumaa kamaa terassiovissa. Meidän projektissamme Super Pappa, äiti Sinisen raksa-ammattilaisisä, on suhtautunut kriittisesti liukuoviin Suomen talvessa. Katsotaan josko kuitenkin uskaltaudumme moiset hankkimaan paikkoihin, joissa ovien kohdalle suojaa antaa parveke, katos tai lasitus. Muutamissa messukohteissa yritimme taloissa pyöriviltä näytteilleasettajien edustajilta kysellä liukuovista tarkemmin, mutta harmiksemme huomasimme, että monissa paikoin taloihin oli palkattu oikein mukavia ja ystävällisiä messutyttöjä ja -poikia, mutta ei heillä ollut tuon taivaallista tietoa esimerkiksi nyt näistä liukuovista. Kysyimme, että miten ne talvea kestävät, niin vastaus oli "oikein hyvin, en minä nyt muuta siitä osaa sanoa" :) No, täytyy selvitellä asiaa suoraan ovifirmojen kautta.
Terassin komposiittilaudat
Terassien ja parvekkeiden lattioiden pinnotteena oli useassa kohteessa komposiittilaudat. Tähän asti olen ollut puun kannalla, mutta nyt kun noita komposiitteja tarkemmin katselin, niin oikean värin kohdalle tullen ne näyttivätkin yhtäkkiä aika tyylikkäiltä vaihtoehdoilta. Ovat myös ilmeisen helppohoitoisia eivätkä vääntelehdi ja elä sään mukana niin kuin ainakin meidän nykyiset terassilaudat ovat tehneet. Ilmeisen tyyristä lystiä tuo komposiitti vielä tänä päivänä on, joten ainakaan ihan tanssilavan kokoista terassia ei sellaisesta meillekään tule. Äiti Sinisen päätä emme saaneet komposiittiin käännettyä, ainakaan vielä, joten naapurissa nakutellaan todennäköisesti ensi kesänä nauloja puulankkuihin. Tässä kuva jonkun messutalon terassin kulmasta. Oikein siisteiltä ja napakoilta näyttävät nuo laudat.
Ikkunateippaukset ja sisustustarrat
Muutamissa messutaloissa silmiini osui etuovien vierusikkunoissa ja kylpyhuoneiden tai wc-tilojen ikkunoissa peittäviä teippauksia. Vaikka perhe Sinisen kanssa ikiaikaisia ystäviä ollaankin ja sovussa samalle tontille taloja tehdään, niin jotain pikku suojauksia myös meidän naapuriin antaviin kylpy- ja wc-tilojen tuuletusikkunoihin lienee pitää miettiä. Ja totisesti toivon, että naapurissa mietitään ihan sitä samaa. Joku raja silläkin on mitä kaikkea jaetaan, vaikka vanha sanonta sanookin, että yhteisiä on uskovaisten evväät.
Muun muassa tällaisen
Art4U:n Teuvo Lomanin suunnitteleman Osmat-tarran bongasin messutalosta numero 2 (Cube 170).
Talon nro 10 (Honka Harmonia) ulko-oven viereisestä ikkunasta taas löytyi tällainen.
Sisutustarroja on pitkään jo vilahdellut sisustuksissa ja blogeissa. Ja varmaan jo viime vuosien asuntomessuillakin, mutta en jostain syystä sen enempää ole pannut merkille vasta kun nyt. Tytär bongasi oman suosikki quotensa talo numero 2:n pihalla olevasta kampaamotilasta.
Isä Punainen taas halusi aivan erityisesti osoittaa minulle tämän tarran, joka löytyi talosta numero 20 (Honka Harmonia). Pitäisikö tästä nyt sitten joku vinkki ottaa vastaan?
Makuuhuoneen säilytyskaapistot
Viimeisenä asuntomessuhuomionamme olkoot tältä erää useammassakin messutalossa silmiin pistäneet matalat kaapistot makuuhuoneessa ikkunan alla. Sen mukana tuodun idean todennäköisesti toteutamme myös omassa makkarissa. Alunperin makkarissamme oli katosta lattiaan ulottuva ikkuna, mutta tarkemmin pohdittuamme pienensimme sitä ja nostimme sen alkamaan 70 sentin korkeudelta. Makuuhuoneen ikkunasta on suora näkymä perhe Sinisen ulko-ovelle eli mitään eteeristä merimaisemaa siitä ei pääse katselemaan. Miksi siis maksaa isosta ikkunasta, joka kuitenkin peitetään verholla.
Ikkunan alle mahtuu siis seinän levyinen rivistö matalia kaappeja. En ihan nyt heti keksinyt, että mitä tuollaisissa kaapeissa makuuhuoneessa säilytetään, mutta epäilen vahvasti, että yksikään säilytystila ei jää meillä käyttämättä.
Tässä pari bongausta tuollaisista kaapistoista messutaloista. Näistä en pannut ylös mistä kohteesta ne löytyivät.
Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän Kahden Savun messuraportin. Ehkä vielä palaamme joihinkin yksityiskohtiin ja mukaan tarttuneisiin ideoihin raksamatkan varrella. Kuvamateriaalia kertyi useita satoja räpsäyksiä. Niitä varmasti tulee selailtua sitä mukaa kun oma projekti etenee.
Niin ja se alkuperäinen ajatus siitä, että asuntomessuilla keskitytään talotekniikkaan. No, ei keskitytty. Syystä, että kun saavuimme ummikkoina kyseisten palveluntarjoajien ständeille, niin kissa vei kielen, eikä osattu kysyä mitään, kun ei edes tiedetty mitä pitäisi kysyä. Saati sitten osattu vastata ständillä palvelevien setien kysymyksiin. Siitä kehkeytyi vaivaannuttavia hiljaisia hetkiä ja poistumisia takavasemmalle. Palatkaamme tähän asiaan kun olemme kerranneet perusoppimäärän talotekniikka-aihetta ja osaamme esittää edes niitä tyhmiä kysymyksiä.
