keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Mikä ihmeen vesiosuuskunta?

Kahden Savun väki on maannut helteen uuvuttamana viikon vilvoittavien vesien ääressä ja nyt palannut ihmettelemään myös raksaprojektin vesiasioita. Ja siinä riittääkin ihmettelemistä.

Kun Helsingin kaupungin pientaloalueelta ostaa tontin, jonka myyntiesitteessä lukee, että vedet tulevat tontin rajalle, niin kokemattomampi ostomies (lue: me) ei osaa ajatella, että asiassa olisi mitään epänormaalia tai kummallista. Eikun rahaa tiskiin ja liittymään Helsingin Veden putkeen ja kohta kohisee pöntössä H2O. Vaan näinpä ei käynyt.

Vesilaitokselta selvisi, että sen tienpätkän, jonka perukoilla tonttimme sijaitsee, vesiputkea hallinnoikin vesiosuuskunta, jonka putkeen meidän pitäisi liittyä. Että mitä? Tiheästi asutulla, vanhalla, suht keskeisellä pientaloalueella Helsingissä, vesiosuuskunta? No, eikun selvittämään naapureilta, että mikä se sellainen on, kuka osuuskuntahommista vastaa, mitä siihen liittyminen maksaa jne. Soitto tontin myyjälle (jonka oman talon kaiken järjen mukaan pitäisi myös olla osa tätä osuuskuntaa) veti vesiperän (eh eh). Myyjä ei tiennyt moisesta mitään eikä sellaiseen kuuluvansa. He olivat 10 vuotta sitten tontin ja talonsa ostaneet ja autuaan tietämätön koko asiasta. Tontin toisen puolen naapuri kaiveli muistinsa sopukoita ja totesi, että ehkä asia voi olla niin, mutta ei heilläkään mitään tarkempaa tietoa asiasta ollut. Tämä naapuri tiesi, että heille tulee (ilmisesti hänen vanhempiensa aikanaan toteuttama) vesiputki runkoverkosta päätieltä ja siihen voisi korvausta vastaan liittyä. Mutta, että osuuskunta, ei tietoa.

Mitä ihmettä? No, eikun selvittämään lisää. Kyseisen alueen, kaupunginosan, tien tai muun perusteella ei löydy osuuskuntaa, joka olisi Suomen Vesiosuuskuntien Liiton jäsen eikä muutakaan tietoa. Myöskään patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteristä ei löydy vesiosuuskuntaa. Ajattelimme, että osuuskunta olisi yhdistys ja se näkyisi ko. rekisteristä.

Kuka osuuskuntaa hallinnoi? Onko sillä varoja? Miten se huolehtii vesiputkensa kunnosta? Kuka tekee ja mitä jos vesiputki vaurioituu tai sattuu joku muu probleemi?

Ja kukaan ei tiedä asiasta mitään. Puhumattakaan, että tontin myyntivaiheessa tästä olisi ollut mitään tietoa tai mainintaa. No, jos myyjä ei moisesta mitään tiedä edes oman tönönsä ja tonttinsa osalta, niin mitenkäs sitä sitä tietoa sitten eteenpäinkään jakamaan.

Että oma porkakaivoko tässä nyt pitää tontille täräyttää, Helsingin kaupungissa, 2000-luvulla?

Kahden Savun väki näyttää tällä hetkellä lähinnä tältä:



torstai 17. heinäkuuta 2014

Tunnelmia asuntomessuilta, osa 3: ikkunoita, terassilautoja ja muuta sälää

Vaikka meidän projektissa pihat ja terassit on vielä pilkkeenä rakennuttajien silmäkulmissa, niin tuli Jyväskylän asuntomessuilla vähän pihojakin vilkaistua. Ja erityisesti parvekkeiden ja terassien ovia ja pohjien pinnotteita.

Terassin liukuovet 


Liukuovet olivat, kuten eilisessä postauksessani jo mainitsin, nyt todella kuumaa kamaa terassiovissa. Meidän projektissamme Super Pappa, äiti Sinisen raksa-ammattilaisisä, on suhtautunut kriittisesti liukuoviin Suomen talvessa. Katsotaan josko kuitenkin uskaltaudumme moiset hankkimaan paikkoihin, joissa ovien kohdalle suojaa antaa parveke, katos tai lasitus. Muutamissa messukohteissa yritimme taloissa pyöriviltä näytteilleasettajien edustajilta kysellä liukuovista tarkemmin, mutta harmiksemme huomasimme, että monissa paikoin taloihin oli palkattu oikein mukavia ja ystävällisiä messutyttöjä ja -poikia, mutta ei heillä ollut tuon taivaallista tietoa esimerkiksi nyt näistä liukuovista. Kysyimme, että miten ne talvea kestävät, niin vastaus oli "oikein hyvin, en minä nyt muuta siitä osaa sanoa" :) No, täytyy selvitellä asiaa suoraan ovifirmojen kautta.

Terassin komposiittilaudat


Terassien ja parvekkeiden lattioiden pinnotteena oli useassa kohteessa komposiittilaudat. Tähän asti olen ollut puun kannalla, mutta nyt kun noita komposiitteja tarkemmin katselin, niin oikean värin kohdalle tullen ne näyttivätkin yhtäkkiä aika tyylikkäiltä vaihtoehdoilta. Ovat myös ilmeisen helppohoitoisia eivätkä vääntelehdi ja elä sään mukana niin kuin ainakin meidän nykyiset terassilaudat ovat tehneet. Ilmeisen tyyristä lystiä tuo komposiitti vielä tänä päivänä on, joten ainakaan ihan tanssilavan kokoista terassia ei sellaisesta meillekään tule. Äiti Sinisen päätä emme saaneet komposiittiin käännettyä, ainakaan vielä, joten naapurissa nakutellaan todennäköisesti ensi kesänä nauloja puulankkuihin. Tässä kuva jonkun messutalon terassin kulmasta. Oikein siisteiltä ja napakoilta näyttävät nuo laudat.

Jyväskylän asuntomessut, terassin komposiittilaudat

Ikkunateippaukset ja sisustustarrat

Muutamissa messutaloissa silmiini osui etuovien vierusikkunoissa ja kylpyhuoneiden tai wc-tilojen ikkunoissa peittäviä teippauksia. Vaikka perhe Sinisen kanssa ikiaikaisia ystäviä ollaankin ja sovussa samalle tontille taloja tehdään, niin jotain pikku suojauksia myös meidän naapuriin antaviin kylpy- ja wc-tilojen tuuletusikkunoihin lienee pitää miettiä. Ja totisesti toivon, että naapurissa mietitään ihan sitä samaa. Joku raja silläkin on mitä kaikkea jaetaan, vaikka vanha sanonta sanookin, että yhteisiä on uskovaisten evväät. 

Muun muassa tällaisen Art4U:n Teuvo Lomanin suunnitteleman Osmat-tarran bongasin messutalosta numero 2 (Cube 170). 

Jyväskylän asuntomessut, Cube 170, Art4U ikkunatarra


Talon nro 10 (Honka Harmonia) ulko-oven viereisestä ikkunasta taas löytyi tällainen. 

Jyväskylän asuntomessut, talo 10, Honka Harmonia


Sisutustarroja on pitkään jo vilahdellut sisustuksissa ja blogeissa. Ja varmaan jo viime vuosien asuntomessuillakin, mutta en jostain syystä sen enempää ole pannut merkille vasta kun nyt. Tytär bongasi oman suosikki quotensa talo numero 2:n pihalla olevasta kampaamotilasta. 

Jyväkylän asuntomessut, talo 2, Cube 170, sisustustarra


Isä Punainen taas halusi aivan erityisesti osoittaa minulle tämän tarran, joka löytyi talosta numero 20 (Honka Harmonia). Pitäisikö tästä nyt sitten joku vinkki ottaa vastaan?

Jyväskylän asuntomessut, talo 20, Honka Harmonia, sisustustarra

Makuuhuoneen säilytyskaapistot

Viimeisenä asuntomessuhuomionamme olkoot tältä erää useammassakin messutalossa silmiin pistäneet matalat kaapistot makuuhuoneessa ikkunan alla. Sen mukana tuodun idean todennäköisesti toteutamme myös omassa makkarissa. Alunperin makkarissamme oli katosta lattiaan ulottuva ikkuna, mutta tarkemmin pohdittuamme pienensimme sitä ja nostimme sen alkamaan 70 sentin korkeudelta. Makuuhuoneen ikkunasta on suora näkymä perhe Sinisen ulko-ovelle eli mitään eteeristä merimaisemaa siitä ei pääse katselemaan. Miksi siis maksaa isosta ikkunasta, joka kuitenkin peitetään verholla. 

Ikkunan alle mahtuu siis seinän levyinen rivistö matalia kaappeja. En ihan nyt heti keksinyt, että mitä tuollaisissa kaapeissa makuuhuoneessa säilytetään, mutta epäilen vahvasti, että yksikään säilytystila ei jää meillä käyttämättä. 

Tässä pari bongausta tuollaisista kaapistoista messutaloista. Näistä en pannut ylös mistä kohteesta ne löytyivät. 

Jyväskylän asuntomessut, makuuhuoneen matala kaapisto

Jyväskylän asuntomessut, makuuhuoneen matala kaapisto
Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän Kahden Savun messuraportin. Ehkä vielä palaamme joihinkin yksityiskohtiin ja mukaan tarttuneisiin ideoihin raksamatkan varrella. Kuvamateriaalia kertyi useita satoja räpsäyksiä. Niitä varmasti tulee selailtua sitä mukaa kun oma projekti etenee. 

Niin ja se alkuperäinen ajatus siitä, että asuntomessuilla keskitytään talotekniikkaan. No, ei keskitytty. Syystä, että kun saavuimme ummikkoina kyseisten palveluntarjoajien ständeille, niin kissa vei kielen, eikä osattu kysyä mitään, kun ei edes tiedetty mitä pitäisi kysyä. Saati sitten osattu vastata ständillä palvelevien setien kysymyksiin. Siitä kehkeytyi vaivaannuttavia hiljaisia hetkiä ja poistumisia takavasemmalle. Palatkaamme tähän asiaan kun olemme kerranneet perusoppimäärän talotekniikka-aihetta ja osaamme esittää edes niitä tyhmiä kysymyksiä. 

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Tunnelmia asuntomessuilta, osa 2: saunoja ja säilytysratkaisuja

Ehdottomasti paras löytö asuntomessuilta itselleni oli uuden saunapuumateriaalin löytäminen. Voi olla, että olen elänyt tynnyrissä saunapuumateriaalipimennossa, mutta tätä ei aiemmin ole tullut vastaan. 

Asuntomessutalossa numero 11, Lammi-kivitalo Lunassa sauna ja kylpyhuoneen katto oli toteutettu radiata-männyllä. Haapa, tervaleppä, kuusi, perus mänty ja jopa abachi soittavat kelloja, mutta tästä puulajista meidän perheessä ei soinut yhtään mitään kenelläkään.

Asuntomessutalo 11, Lammi-kivitalo Luna. Radiata-mäntylaiteet.
Asuntomessutalo 11, Lammi-kivitalo Luna. Radiata-mäntylaiteet. 

Luna-kivitalon kylpyhuoneen katto on myö radiata-mäntyä.
Luna-kivitalon kylpyhuoneen katto on myös radiata-mäntyä. Ja by the way, seinässä kaunis laattapinta. 


Mutta olipa kaunis puupinta. Lämpökäsiteltynä lämpimän ruskea ja puun kuviot näkyvät voimakkaasti ja kauniina. Internet tietää kertoa, että kyseinen puulaji ei pihkaa eikä lämpene peffan alla liikaa. Tällaisesta haluan saunani! Messusauna oli Helon toteuttama, mutta ehkä tästä materiaalista löytyy myös muilta saunatoimittajilta vaihtoehtoja. Tai sitten hra Punainen naputtelee sen näppärin omin pikku kätösin kasaan.

Messutalojen saunoja tutkimalla varmistui myös se, että meille talo Punaiseen tulee saunan lauteet vastakkain ja talo Siniseen L:n mallisesti. Molemmilla kiuas upotetaan lauteeseen. Tällä hetkellä oma kiuas-suosikkini on Tulikiven Kuura, mutta sitä ei onneksi vielä tarvitse päättää.

Tässä vielä muutama makupala radiata-mäntyisiä lauteita valmistavan Helon sivustoilta. 

Lauteet radiata-mäntyä
Kuva: helo.fi

Lauteet radiata-mäntyä
Kuva: helo.fi


Säilytystiloja


Jonkun lehden asuntomessuja koskevassa artikkelissa puhuttiin talojen eteisiin yleistyneistä vaatehuoneista/arkieteisistä tms. vaatteiden, kausivaatteiden, urheilu- ja harrastusvälineiden säilytystiloista. Näiden käytännöllisyyttä ja tarpeellisuutta kovasti kehuttiin. Siinä kohtaa röyhistelin rintaani, että tuollainen eteisvarasto, kaikenrojunvarasto, kuten sitä kutsun, oli asia nro 1 omaan taloon tulevien asioiden listallani. Ah, miten talosuunnittelun trendien allonharjalla ajelehdinkaan! J No, ei tarvitse olla suurikaan suunnittelija moisen tarpeen tajutakseen, kun päivästä toiseen astuu ulko-ovesta eteiseen, joka pursuaa kenkiä, laukkuja, reppuja, urheilumailoja yms. roinaa, joka on vaan ”jäänyt siihen”. Ja siihen syyllisiä olemme minä ja geeneilläni varustettu tytär.

Messutalojen eteisvarastojen ja myös vaatehuoneiden osalta tutkin erityisesti sitä, millaisia hylly-, kaappi- tai tankoratkaisuja niihin on laitettu. Ja jälleen hymistelin itsetyytyväisenä, sillä oma visioni, yksinkertaiset metallikiskot ja niille asetettavat hyllyt ja tangot olivat vallanneet asuntomessutalojen varastot ja vaatehuoneet. Olen miettinytkin, että mihin vaatehuoneissa tarvitaan tilaa vieviä kaapin runkoja (ellei sitten kyseessä ole sikatyylikäs Hollywood walk in closet), kun tavaraa todennäköisesti saa enemmän mahtumaan pelkille hyllyille ja kiskoille asennettavien hyllyjen ja tankojen muunneltavuuskin on toista luokkaa. Ymmärrän kyllä pölynäkökulman, mutta sitten tarvitaan jo niitä oviakin hyllyihin. Tässä muutamia maistiaisia messutalojen varastotilojen tarjonnasta. Näistä en enää erota, että mikä mistäkin talosta löytyi. 

Vaatehuoneen hyllyt

Vaatehuoneen hyllyt

Vaatehuoneen hyllyt

Vaatehuoneen hyllyt
Tässä todellinen Hollywood-closet, mutta tämäkin näppärästi varustettuna tuollaisilla irtohyllyillä. Ikeasta kuulema. Luin jostain lehdestä. 

Vaatehuoneen hyllyt


Liukuovet ovat nyt selkeästi kuuminta hottia. Niin sisällä kuin uloskäynneissäkin. Ja sellaisia meidänkin talojen suunnitelmista on löytynyt. Aluksi enemmän. Hintojen selvittyä niiden määrä on kummasti karsiutunut, mutta muutamia piirroksista löytyy vieläkin. Nimenomaan vaatehuoneiden ovina.

Pyykkikuilu


Kaikenrojunvaraston viimeiseen kaappiin asennetaan meillä nyt se pyykkikuilu, josta juttua olikin jo aiemmassa postauksessani, jossa vielä utopistisesti haaveilin pyykkikarusellista (joksi kutsun toimivaa makuuhuone-vaatehuone-kodinhoitohuone-kylpyhuone-yhdistelmää). Ja sellainen muuten löytyi yhdestä asuntomessutalosta (Kannustalon Lato, nro 10)! Siitä pitikin sitten ottaa arkkitehdille pikku puhelu. Että täällä sellainen nyt sitten on. Mutta ei vaan meille muka mahtunut!


No, messuilla löysin yhdestä talosta tuollaisen pyykkikuilun. Talossa numero 6 (Passiivikivitalo Perhe) sellainen oli luukun takana paraatipaikalla yläkerran seinässä. Ilmeisesti moinen kuilu ei ole kuitenkaan mikään talojen perusvaruste. Sen verran kyhäelmältä tuon kuilun aukko ja sen peitteenä oleva luukku näyttivät. Mahtaakohan sellaista kukaan tehdä vakiovarusteena vai pitääkö sellainen itse kehitellä kasaan? Tietääkö kukaan?

Pyykkikuilu

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Tunnelmia asuntomessuilta, osa 1: lattiapinnoitteet

Asuntomessuviikonloppu on suoritettu suunnitelmien mukaisesti (juu, joimme myös sitä viiniä ja tuijotimme talojemme pohjia ja ulkokuvia kriittisellä silmällä) ja toimme mukanamme arkkitehdille positiivisia terveisiä. Ei menneet suunnitelmat uusiksi. Tässä epävarmassa projektin vaiheessa (tuleekohan minkään muun laisia?) ja ensikertalaisena oli ilo huomata, että kaikkien niiden upeiden messutalojen läpikäymisen jälkeen olemme edelleen sitä mieltä, että meille tulee hienot talot eikä mitään radikaalia tarvitse muuttaa.

Lauantaina siis perhe Sininen ja Punainen kurvasi suoraan Laukaan Peurungan aamupalapöydästä Jyväskylän asuntomessuparkkiin. Messuil eka, messuil vika oli päivän teema ja messualueen portteja kolkuteltiin täsmällisesti kello 10.

Pöyhkeä suunnitelma hurjasta messutalojen ratsausvauhdista kyykähti 10 metriä porttien sisäpuolella: metrilakukioski. Lapsille lakua ja matka jatkuu. Kokonaisuutena messutalot tuntuivat maltillisilta joihinkin männävuosien linnoituksiin verrattuina ja ihan överijuttuja ei oikeastaan ollut ollenkaan. Mikä on mukavaa. Kaikki mitä näki tuntui saavutettavissa olevilta ratkaisuilta. 

Kun talojemme pohjat on jo aika pitkälle piirretty, niin päätimme keskittyä tällä kertaa pintamateriaaleihin ja pienempiin tila- tai rakenneratkaisuihin. En väsytä teitä lataamalla koko päivän saalista tähän yhteen postaukseen vaan ripottelen näitä huomioita pikkuhiljaa nyt kun omasta projektista ei hetkeen ole mitään erityistä raportoitavaa. Arkkitehti viilaa viimeisiä kulmia ja kivitoimittajille lähtee tarjouspyyntöjä todennäköisesti ensi viikolla. Lupasin arkkitehti-Sirpalle, että laitan ulkokuvia näkyville vasta ensi viikolla kun niistä on ehditty piirtää hienommat versiot J

Lattiamateriaalit


Lattiamateriaaleja molemmissa taloissa on mietitty jo kovasti. Ei liene vielä kriittisin murhe, mutta jostain syystä askarruttaa enemmän kuin vaikkapa seinien kaakelit tai keittiön pinnat. Molemmat talomme on rinnetaloja ja alakerrat ovat fiilikseltään kellarikerroksia, vaikkei perinteisiä kellareja olekaan, vaan myös ikkunapintaa ulos löytyy. Itse olen miettinyt talo Punaisen alakerran fiiliksen kellarimaiseksi ja lattiapinnan kellari- tai loft-henkiseksi. Materiaalivaihtoehtoina olen pyöritellyt ihan vaan pintakäsiteltyä betonia tai sitten näitä uusia sisustusbetoneja kuten elämysbetoni tai Weberin Casa-lattia , josta onkin blogeissa jo ollut juttua. Esim. Valkoisessa Harmajassa täällä.

Hartsipinnoite kylpyhuoneessa


Messuilta sain pari uutta ajatusta näiden edellisten pohdintojeni jatkeeksi. Todella kovasti ihastuin talon numero 22 (Villa Lumous) saunatilojen lattiasta löytyneeseen mustaan hartsipinnoitteeseen. Sen toteuttaja oli Belle Arti. Pinta oli kaunis ja elävä, mutta juuri loftmaisen raffi. Onko siellä ruudun toisella puolella kenelläkään kokemusta hartsipinnasta lattiassa?

Asuntomessut Villa Isku, saunan hartsilattia
Asuntomessujen talo nro 21 Villa Isku, saunaosasto

Asuntomessut Villa Isku, saunaosaston hartsilattia
Kaunis hartsilattia


Modernit linoleumit



Toinen materiaalivaihtoehto, jota olen pohtinut pyöriessäni raksakaupoissa on linouleumi. Sen halusin nähdä livenä. Itselläni on muotimatoista sellainen päiväkotifiilis, että pinta on pehmeähkö ja saumat näkyvät rumasti. Useammasta talosta löysinkin moderneja linoleumeja ja kas, pinta olikin kovahkon tuntuinen, niin kuin halusinkin, mutta tavallaan samettinen. Väriksi alakerran lattiaani haluaisin jotain tummaa ja niissä tummissa linoleumeissa, jotka messutaloista löysin, eivät saumat mitenkään rumasti erottuneet. Tässä talosta numero 3 (Elämän lanka) löytynyt tumma linoleum-lattia. 

Jyväskylän asuntomessut talo nro 3 Elämän lanka, linoleumlattia
Tumma linoleum-lattia

Jyväskylän asuntomessut talo nro 3 Elämän lanka, linoleumlattia
Asuntomessujen talo nro 3 Elämän lanka, linoleumlattia

Asuntomessujen tiimoilta juttua irtoaa vielä ainakin säilytystiloista ja -ratkaisuista, saunan puupinnoista (löysin ainakin itselleni aivan uuden ja i-ha-nan laude- ja seinä-/kattomateriaalin!), kattomateriaaleista, ovien ja ikkunoiden pinnoitteista ja terassilaudoista, joten jatkoa on luvassa :)

torstai 10. heinäkuuta 2014

Asuntomessuille Jyväskylään

Perhe Sininen ja Punainen ovat takavuosina piipahdelleet asuntomessuilla satunnaisesti. Edellisestä kerrasta on kuitenkin vierähtänyt aikaa monta vuotta, sillä yhdessä viimeksi kävimme Laukaan messuilla. Ja siitä on vierähtänyt muutama tovi.

Huomenna matkaamme kuitenkin kahden perheen voimin yhdistetylle messu- ja lomaviikonlopulle Laukaan Peurunkaan. Esivalmistelut on huolellisesti jo suoritettu ja messukatalogit plarattu hiirenkorville. Laukkuun on pakattu omien mökkien pohjakuvat, pullo valkkaria ja viltti. Messupäivän jälkeen rouvat painuvat näiden eväiden kanssa järven rantaan ja piirtävät tönöt uusiksi! Arkkitehtiä on varoitettu. Sanoi jäävänsä saikulle ensi viikoksi ;)

Deko, TM Rakennusmaailma, Talo extra, Avotakka

Messuilla aiomme erityisesti tutkia talotekniikkaa (josta tässä vaiheessa ei ole vielä mitään hajua, mutta kuulemma sellaiseen olisi hyvä perehtyä), erilaisia pintamateriaaleja, sauna-/kylpyhuoneratkaisuja sekä takkoja ja tietysti me naiset väijymme parhaat sisustusvinkit. Katsotaan jos blogiinkin riittäisi raportoitavaa. 

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

3D-hurahdus

Nyt on yöt valvottu Googlen 3D-ohjelman äärellä! Mitäpä sitä tuleva talonrakentaja... öö, rakennuttaja, tekisi kesälomallaan, kun tontillakaan ei vielä pääse riehumaan.

SketchUp-nimisellä ilmaisohjelmistolla pystyy näköjään suht pienellä opetteluvaivalla tutustumaan tulevan mökkinsä sisätiloihin realistisemmasta näkökulmasta. Nyt talo Punaisessa on jo makuuhuonetta suurennettu ja vessanpöntön paikkaa siirrelty sen perusteella miltä se 3D-kyhäilyissämme näyttää.

Tässä pikku maistiainen talo Punaisen alakerran "peräosasta", josta löytyy kylpytilat, kodinhoito, työhuone ja wc. Tuo tyhjä huone etualalla on makuuhuoneen (jota tässä ei siis ole piirrettynä) kyljessä oleva vaatehuone.

wc, kodinhoitohuone, sauna, kylpyhuone

3D:stä pystyy helpommin hahmottamaan esim. makuuhuoneen tai wc-tilojen koon. En ainakaan itse osaa pelkän neliö- tai seinämitan perusteella vielä kuvittelemaan, että mahtuuko se 80 senttinen allaskaappi ja jos mahtuu, niin kuinka ahdasta siitä sitten tulee tai ei tule. Tästä sen näkee jo ihan eri tavalla, etta mahtuu mahtuu... Ohjelmiston syövereistä löytyy paljon valmiita kalusteita mittoineen, joita asetella tuonne huoneisiin ja mm. Ikean kalusteet on siellä hyvin edustettuina. Niistä saa vähän tuttua fiilistä vaikkei niitä huusholliinsa hommaisikaan.

wc, 3D

Löytyipä sieltä kuvapankista Jacobsenin munatuolikin ja se mahtuu tuonne työhuoneen nurkkaan näppärästi. Ei meillä sellaista oikeasti ole... eikä tämän taloprojektin laskujen jälkeen ihan heti tulekaan!

varasto, kodinhoitohuone

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Ihana kamala kiviaita

Viimeisen reilun viikon ajan on arkkitehti jo päässyt viilaamaan yksityiskohtia taloissamme. Perusjutut, huonejaot ja sen sellaiset alkavat olla kohdillaan. Pohjat laitamme näytille kun ne ovat mielestämme esittelykelpoisia eli ihan pian.

Vatsahaavaa arkkitehdille sen sijaan on aiheuttanut tonttimme muoto ja sillä sijaitseva, alunperin meidän rouvien mielestä ah, niin ihanan romanttinen kiviaita. Kiviaita sijaitsee tontin rajan sisäpuolella ja kaventaa talo sinisen tonttia muutamalla metrillä. 

Olemme tässä välissä ehtineet olla yhteydessä rakennusvalvontaan ja tiedustella olisiko talo Sinistä mahdollista rakentaa lähemmäs puiston eli kiviaidan puoleista rajaa kuin mitä määräykset sanovat. Saimme vastauksen, että todennäköisesti se ei ole mikään ongelma, mutta kaupungilta (jonka aluetta kiviaidan takainen puisto on) pitää pyytää naapurin lausunto ja suostumus. Tämänkin suit sait viikossa Helsingin kiinteistövirastolta saimme. Suostumus kopsahti postilaatikkoon perjantaina. 

Rakennusvalvonnasta otetiin kantaa myös talojemme sijoitteluun tontilla. Herra Valvoja suositti, että tekisimme paritalon. No, emme tee. Siitä ajatuksesta alunperin luovuttiin ja henkisesti (ja aika pitkälle myös paperillakin) ollaan jo omia taloja rakentamassa. Siispä käyttöön hra Valvojan suositus B: talojen väliin olisi hyvä jättää joko 2 metriä tai 8 metriä. 2 metriä + palosuojaukset siksi, että tuolloin talojen väliin jäävä hukka-alue on mahdollisimman pieni ja pihat mahdollisimman isoja. 8 metriä taas siksi, ettei palosuojauksia tarvitse tehdä ja väliin jäävä alue on niin iso, että sitä voi pihana hyödyntää. 

kivitalo, kiviaita, tontti, hallinnanjako


Tartuimme ensisijaisesti tuohon 8 metrin vaihtoehtoon ja sen mukaisesti taloja arkkitehti nyt tontille asettelee. Tuossa yläpuolella olevassa kuvassa ei vielä talojen välissä tuota 8 metriä ole. Tuo asettelu tarkoittaa sitä, että talo Sininen hipoo niin läheltä kiviaitaa kun se on mahdollista ja talo Punainen taas niin läheltä hallinnanjakorajaa tontin eteläpäässä kuin mahdollista. 

Tontillamme on myös kolmas hallinnanjako-osa, joka sijoittuu talo Punaisen eteläpuolelle (kuvassa alapuolelle), joka on tontin myyjän hallussa. Talo Punaisen ja tämän alueen väliin rakennetaan aikanaan 2 metriä korkea pergola-aita.