Vatsahaavaa arkkitehdille sen sijaan on aiheuttanut tonttimme muoto ja sillä sijaitseva, alunperin meidän rouvien mielestä ah, niin ihanan romanttinen kiviaita. Kiviaita sijaitsee tontin rajan sisäpuolella ja kaventaa talo sinisen tonttia muutamalla metrillä.
Olemme tässä välissä ehtineet olla yhteydessä rakennusvalvontaan ja tiedustella olisiko talo Sinistä mahdollista rakentaa lähemmäs puiston eli kiviaidan puoleista rajaa kuin mitä määräykset sanovat. Saimme vastauksen, että todennäköisesti se ei ole mikään ongelma, mutta kaupungilta (jonka aluetta kiviaidan takainen puisto on) pitää pyytää naapurin lausunto ja suostumus. Tämänkin suit sait viikossa Helsingin kiinteistövirastolta saimme. Suostumus kopsahti postilaatikkoon perjantaina.
Rakennusvalvonnasta otetiin kantaa myös talojemme sijoitteluun tontilla. Herra Valvoja suositti, että tekisimme paritalon. No, emme tee. Siitä ajatuksesta alunperin luovuttiin ja henkisesti (ja aika pitkälle myös paperillakin) ollaan jo omia taloja rakentamassa. Siispä käyttöön hra Valvojan suositus B: talojen väliin olisi hyvä jättää joko 2 metriä tai 8 metriä. 2 metriä + palosuojaukset siksi, että tuolloin talojen väliin jäävä hukka-alue on mahdollisimman pieni ja pihat mahdollisimman isoja. 8 metriä taas siksi, ettei palosuojauksia tarvitse tehdä ja väliin jäävä alue on niin iso, että sitä voi pihana hyödyntää.
Tartuimme ensisijaisesti tuohon 8 metrin vaihtoehtoon ja sen mukaisesti taloja arkkitehti nyt tontille asettelee. Tuossa yläpuolella olevassa kuvassa ei vielä talojen välissä tuota 8 metriä ole. Tuo asettelu tarkoittaa sitä, että talo Sininen hipoo niin läheltä kiviaitaa kun se on mahdollista ja talo Punainen taas niin läheltä hallinnanjakorajaa tontin eteläpäässä kuin mahdollista.
Tontillamme on myös kolmas hallinnanjako-osa, joka sijoittuu talo Punaisen eteläpuolelle (kuvassa alapuolelle), joka on tontin myyjän hallussa. Talo Punaisen ja tämän alueen väliin rakennetaan aikanaan 2 metriä korkea pergola-aita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti