Puolivälin krouvi eli jälkiviisastelua

Kahden Savun projektissa eletään hyvinkin projektin puolivälin vaiheita. Vajaat 5 kuukautta on takana aktiivista rakentamista ja noin 4 edessä. Aina välillä saan kysymyksiä liittyen tuplaprojektiin ja sen tuomiin etuihin tai haittoihin ja ajattelin vastata muutamaan tässä ja viisastella muutenkin vähäsen.

1. Säästyykö rahaa?

Kahta projektia tehdessä säästöt tulevat esim. konevuokrissa ja kilometreissä kun nosturia tai kaivuria kärrätään tontille ja takaisin. Samoin säästöä saatiin esim. räjäytyskonsulttien käytön, maanmittauksen yms. kustannuksien kohdalla, jotka kohdistuvat enemmänkin tonttiin tai maanmuokkaukseen. Sama viemärikanaali kallioon olisi pitänyt louhia tuli taloja sitten yksi tai kaksi. Säästetyistä määristä emme ole pitäneet kirjaa.

Materiaaleissa ei säästöä sitten juurikaan pääse syntymään. Monet toimittajat (keittiöt, ikkunat, harkot, hilavitkuttimet) sanoivat, että kahden talon tavarat on kuitenkin niin pieni määrä, että mitään paljousalennuksia niistä ei juurikaan saa. Kuten keittiöfirmoista todettiin: jos tekisit kerrostaloa, niin tilanne olisi toinen. 

2. Onko kimpparakentamisesta iloa vai ketutusta noin yleensä?

Me Punaisen talon porukat olemme ensimmäistä kertaa raksahommissa, joten vertailla ei edellisiin kertoihin voi. Siniset ovat toista kertaa pappia kyydissä, mutta tähän hätään en ehtinyt heitä haastatella. Tämä kohta riippuu ihan täysin kyllä kustakin porukasta ja millaiseksi yhteisprojekti muodostuu. Meidän kohdallamme projekteja alun maatöiden jälkeen ollaan viety aika pitkälti itsenäisesti eteenpäin kaikenlaisten pohdintojen ja pähkäilyjen osalta. 

Saman pöydän ääreen istutaan parin viikon välein yhteisen vastaavan mestarin kanssa ja käydään läpi tekninen rakennustöiden eteneminen. Taloja pystyttää yhteinen urakkaporukka ja niiden tulee kulkea suurin piirtein synkassa. Sellainen fiilistely ja "kevyempi" pohdiskelu ja vertaistuki yhdessä on jäänyt arjen tohinoissa yllättävänkin vähälle. Yhteistä pohdintaa ja suunnittelua tällä hetkellä tuottaa lähinnä pihasuunnitelma, jota teemme yhdessä yhteisen pihasuunnittelijan kanssa. Ja lähinnä meidän raksan "pehmeitä" haasteita terapoidaan sitten täällä blogissa. 

Jo projektin alussa löimme tulevien naapureiden kanssa kättä päälle, että talon takia ei ystävyyttä pilata eikä riidellä ja sillä sopimuksella ollaan edetty. Vaikka meidän kaksi porukkaa on toimintatavoiltaan ja asioihin suhtautumiseltaan hyvinkin erilaisia, niin puolivälin krouvi on probleemitilanteissa, joita tosi vähän on ollutkaan, löydetty. Meillä Punaisella puolella ollaan vähän kipakampia ja pikkutarkempia ja Siniset suhtautuvat asioihin vähän leppoisammin ja luottavaisemmin. Näistä on muokattu sitten välimallin kombo viedä asioita eteenpäin. 

Edelleenkin yhteisprojektia voimme suositella. Jos sellaiseen lähtee, niin kannattaa etukäteen yrittää puhua kaikki mahdolliset asiat ja niihin suhtautuminen ja mahdolliset toimintatavat halki. Se helpottaa sitten kun jotain kosahtaa!

3. Mitä on opittu?

Maatyöt! Jos tontilla on louhittavaa, niin en muuta voi sanoa, kuin että käyttäkää siellä vaikka viisi ammattilaista arvioimassa louhinnan määrä, louhittavan kallion laatu ja mahdolliset vaikeudet. Jos se alussa vähän maksaakin, niin aivan varmasti saatte hinnan takaisin töiden alettua. 

Tai itse asiassa vielä pakitan vähän: arvioittakaa louhintatyön tarve ammattilaisella jo ennen tontin ostoa! Vaikka meidän tontti on ihana ja paikka todella mahtava, niin rehellisyyden nimissä on pakko todeta, että jos sen louhinnan määrä ja hinta olisi ollut tiedossa paremmin tonttia ostettaessa, niin sitä olisi harkittu todella todella vakavasti uudelleen. 

Sopimukset. Kaikki kirjallisena, edes sähköposteina. Vaikka meillä ei mitään isoja kupruja olekaan, mutta pienistäkin oppii jo sen, että silloin kun on vaan sana sanaa vastaan, niin heikoilla ollaan. Ja jos projektinjohtajana on joku muu kuin itse, niin ne sopimukset voi silti vaatia. Loppupeleissä kaikesta kuitenkin vastaa rakennuttaja. Tämä puoli on meidän projektissamme välillä vähän retuperällä ja jonka perään aina välillä koitan räksyttää. 

Budjetti. Budjetti kannattaa tehdä hyvin ja todella pikkutarkasti. Jos ei itseltä luonnistu, niin sitten sen tekemisestä kannattaa maksaa ammattilaiselle. Ja vielä niin, että ko. ammattilaisella on erityisesti kokemusta sellaisen talotyypin rakentamisesta, johon ryhdytte. Jos laskijalla on takanaan 200 puutaloa pitkästä rimasta, niin kivitalon rautojen laskeminen ei välttämättä osu ihan eurolleen. Ja maatöiden ja runkotöiden laskemisessa kannattaa olla todella todella todella todella (sanoinko jo, että to-del-la?) tarkka. Se mitä siellä yli heilahtaa on lähes mahdotonta loppupäästä kiriä kiinni tai ollaan tilanteessa, että et saa ensimmäistäkään laattaa tai lattialankkua mitä olet "aina halunnut", vaan itket K-Raudan alennuslavojen äärellä ja ostat halvinta kakkoslaatua. 

UGH! Pian taas arjen talojuttuja. Alakerroissa nousee väliseiniä ja pihasuunnitelmat on jo pitkällä. Niistä siis...