keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vettä ja lauhaa kiitos. Ja hyvää uutta vuotta myös!

Syvät pahoittelumme niille, jotka ovat tänne pääkaupunkiseudulle lunta ja pakkasta toivoneet. Niitä ei nyt tule tämän enempää seuraavaan 5 viikkoon. Vettä ja lauhaa on tilattu! Muutama viikko vielä kun jatkuisi tätä keliä, niin talot olisivat katon suojassa ja talvirakentaminen olisi turvatumpaa.

Joulunpyhien pakkasten lauhduttua raksalla alkoi taas yhden miehen ruuhka. Talo Punaisen puolella talonherra itse lumitöistä päästyään jatkoi vesieristyksen tekoa. Uuden vuoden aaton ratoksi sokkeliin vedettiin bitumiprimeri. Haisi kuulema todella näätäpahalle! Herralla punoitti silmät sen verran tuon työrupeaman jälkeen, että ei paljon uuden vuoden juomia tarvitse näyttääkseen huomenna juhlineelta ja vuoden ensimmäinen päivä onkin hyvä päivä aloittaa bitumikermin sulatus. Siitä tulee jännää!

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille ja etenkin kanssaraksaajille! Tämä on meidän viimeinen uusi vuosi näissä nykyisissä nurkissa ihanien nykyisten naapuriemme kanssa ja ihan pian poksautamme korkin sen kunniaksi. Tulevatkin on toki maailman ihanimpia naapureita! (lukevat tätä kuitenkin...)

Todella pahanhajuista bitumiprimeria




Talo Punainen talviasussa

Pressuilla peitettiin slammattu tasoite lumelta piiloon

perjantai 26. joulukuuta 2014

The best raksapukki evö

Nyt on kuulkaas laitettu pukkihommille semmoiset pohjat, että oksat pois. Meillä kävi niin mahdottoman etevä raksapukki jouluaattona kylässä, että jos paremmaksi pistää, niin seuraavaksi tuo sitten kaivinkoneen ja taikoo talon valmiiksi jouluyönä!

Pukin paketeista löytyi yksi toisensa jälkeen siisteimpiä raksatarvikkeita. Katsokaa vaikka: vuonna 2015 rouva Punainen tepastelee raksalla näissä turvakengissä! Voiko olla hienompia?!

Sievin turvakengät


Rouva Punaisen päässä keikkuu myös valkoinen mestarinkypärä, kuten kuuluu (tässä kohtaa työmiehet saattaa pudota telineiltään huutonaurun säestämänä). Herra Punainen puolestaan rälläköi kunnon poppi-Peltoreiden turvin ja mittailee ja vatupassiloi lasermittareiden ja -vaakojen ja ties minkä hilavitkuttimien avulla. Sangoista paljastui jos jonkinlaista turvavälinettä, ruuvinväännintä, työkaluvyötä, polvisuojaa ja ennenkaikkea, nyt tarkkana, jeesuteippiä! Sillähän vaikka rakentaa talon valmiiksi asti, jos muut välineet loppuu. 



Maailman paras raksa-Anoppi oli leipassut talomme valmiiksi piparista. Ihan mahtavaa. Ettei totuus unohtuisi, niin tämän piparitalonkin tontti on ahdas ja pihalta löytyy jos jonkinlaista ryönää. Onneksi oikeasta talosta pahimmat joulusiivottiin pois. 

Pahoittelemme tärähtänyttä kuvaa. Taisi olla kuvaaja vähän glögeissään tässä kohtaa iltaa...


tiistai 23. joulukuuta 2014

Hyvää Joulua kera soran ja bitumin

Viimeiset pinnistykset ennen joulutaukoa. Työmiehet luvatusti siivosivat raksan ja purkivat rakennustelineet talojen sisäpuolten täyttöjen tieltä.

Eilen, sopivasti ennen lumimyräkkää, tontille kärrättiin 6 autollista eli noin sata tonnia (!) soraa. Siinä olikin sitten herra Punaiselle lapioitavaa koko päiväksi.

Ja kinkunsulatuksesta jo etukäteen piti huolen myös bitumirullia kuljettanut autokuski. Autonräppänä, jolla niitä tuotiin, ei päässyt jyrkähköä mäkeämme ylös ja lopputulema oli, että herra Punainen, aka Obelix, kantoi 17 kappaletta 40 kilon bitumikermirullaa selässään parin sadan metrin mäen ylös tontille. Yksi kerrallan toki. Ettei nyt ihan katulegenda ala tästä kiertämään :)

Ihanaa joulua sinne ruudun toiselle puolelle! Me vetäisemme talo Sinisen ja Punaisen väen voimin jouluähkyt ja palaamme raksahommiin hetimiten kun pyhiltä "kehtaa" taas työn ääreen palata.


Sora tuotiin hihna-autolla ja tiputeltiin kasoihin talojen pohjalle. Siitä eteenpäin sora leviteltiin lapiohommina tasaisesti ympäriinsä. Tässä kohtaa sisätilat tuntuvat jotenkin ihan hirveän pieniltä, mutta viisaammat kertovat, että ne alkavat "suurentua" kun tulee katto päälle ja sisäseiniä lisää.

Siitä sitten vaan lapioimaan

Lopputulos

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Rakennuttajista rakentajiksi

Noniin. Näin siinä sitten kävi. Rinta rottingilla vielä kesällä retosteltiin, että avaimet käteen ja jouluksi kotiin. Niin vissiin. Tänä viikonloppuna koitti se hetki, kun perhe Punainen vilkaisi viimeisen kerran lompakon pohjalle (eli OP:n verkkopankkiin) ja vertasi sitä budjettiin ja totesi, että raksahousut jalkaan ja hommiin.

Molemmissa taloissa alakerta on nyt valmis ja odottaa ontelolaattoja. Niiden saapuminen siirrettiin tapahtuvaksi heti uuden vuoden jälkeen, koska aukkojen ylityspalkkien valun ei uskottu kuivuvan tarpeeksi nopeasti nyt ennen joulua. Alkuviikosta työmiehet siivoavat raksasotkut ja joulun yli työmiehet ovat jouluvapaalla ja palaavat uuden vuoden jälkeen hommiin.

Talo Punaisen kellarikerros täydessä korkeudessa.








Maisemat talo Punaisen kellarikerroksen kattokorkeudesta
Niinpä herra Punainen veti raksahousut jalkaan, haki työvälineet ja näin muuttui tänä viikonloppuna rakennuttajat rakentajiksi. Ensimmäisenä omana hommana on runkourakkaan kuulumaton sokkelin vesieristys. Ja sehän tapahtui niin, että herra Punainen apujoukkoinaan seniorityövoimaan kuuluva ystävämme Jameson (joka on vieraillut myös aiemmissa jaksoissassamme) sotki oikaisulaastit ja läiski eli slammasi ne sokkeleihin. Laastin kuivuttua vuorossa on bitumiliuoksen ja bitumikermin levitys sokkelin pintaan ja sen jälkeen se hauskimmalta kuulostava homma eli kermin sulatus nestekaasupolttimella. Siinä kohtaa saatan itsekin liittyä työvoimaan. Ihan vaan terapiamielessä.

Oikaisulaastin sekoittelua

Slammausta
Tässä kuvassa näkyy talon etupuolelle tuleva maan korkeus. Täyttömaata tulee siis öbaut tuohon laastilla lätkittyn alueen reunan korkeudelle saakka. 

Näissä puuhissa kuluu siis joululoman luppotunnit. Tajusimme juuri, että tämä on viimeinen joulu tässä nykyisessä kodissa ja jotenkin sen valmistelu on jäänyt ihan retuperälle vuoden lopun työkiireiden ja näiden raksahommien vuoksi. Häthätään nyt viikonloppuna tehtiin sellainen köyhän miehen joulusiivous ja juostiin Plantagerista halpa joulukuusi, joka oli juuri sen laatuinenkin: kuiva ja käyrä käppänä. No, kuorrutettiin se tuplamäärällä koristeita ja saa kelvata. Olkoot tämä nyt tälläinen vähän sinnepäin joulu tänä vuonna :)

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

15 varvia harkkoa ja takka

Koiranilmoista huolimatta talot nousevat vinhaa vauhtia. Nyt harkkokerroksia on paria vailla alakerran korkeus eli 15. Varveista puhuvat raksaukot. Minä tietysti hihittelen, että ihan jotain muuta tuli sanasta mieleen kuin harkkokerros, mutta olkoot nyt näin ;)

Talo Punaisen kellarikerros

Talo Sinisen kellarikerros melkein valmiina

Talo Punaisen alakerta varaston ovesta kurkattuna. Lapsen huoneen ikkunat oikealla ja saunaneteisen oviaukko ja ikkunat tuolla vasemmalla.

Vuoden vaihteen aikaan monet hinnat nousevat ja saimme takasta Porvoon Unelmauuneilta niin hyvän tarjouksen hormeineen, piippuineen ja asennuksineen, että kävimme lyömässä kaupat lukkoon. Meille valikoitui nyt valkoinen Contura 35 kiertoilmatakka lasiluukulla. Siitä kerroinkin jo enemmän vähän aikaa sitten.

Contura 35 -takka
Kevyt Contura 35 kiertoilmatakka.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Linda Linda, o, Linda

Tänään piipahdimme tontilla pihasuunnittelijan kanssa. Moderni puutalo -blogista bongasimme aikoinaan Viher-Lindan (siellä näyttää uusimmassa postauksessa muuten vilahtelevan Lindan kädenjälkeä) ja saimme hänestä hyvät suositukset modernin puutalon Merviltä. Pihamme ovat vähän saman henkisiä eli pieniä ja rinteessä ja juuri tämänlaisessa onnistuneita referenssejä etsimme. Joten eikun soitto Lindalle ja tonttia katsomaan.

Rouva Punaisen ja Lindan kanssa rymysimme rämettyneen kiviaidan päällä, väistelimme raksamiehiä ja yritimme saada tolkkua tontin muodoista harkkolavojen ja siirtomaakasojen seassa. Linda kyllä vakuutteli, että sai ihan hyvän kuvan ja vuoden vaihteen jälkeen saamme ensimmäiset piirrokset nähtäväksi. Jännää!

Mm. tälläisiä ajatuksia suunnittelijalle pihoista annoimme:

- Kallioinen maasto saa jäädä näkyviin. Sen laelle kun talot rakennettiin.
- Kasvit saisivat mukailla alueen ominaiskasveja, ei vieraskasveja, esim. Tuijia
- Tontille muutama puu (tämän määrää jo asemakaavakin). Puu voisi olla esim. pihlaja, tammi, vaahtera, tuurenpihlaja, sirotuomipihlaja
- Pihassa puutarhamainen tunnelma, pieniä puita, pensaita. Ei pelkkää nurmikkoa.
- Itse pidän riippuvista ja kukkivista puista/pensaista: riippahernepensas, sateenvarjojalava, rungollinen syyshortensia, sireenit
- Rouva Sininen haluaa omalle pihalleen vain valkoisia kukkia, oli ne sitten perennoja tai pensaita
- Meidän talon pihalle pitäisi mahtua pieni kasvihuone, tampoliini ja pesäpallon lyöntiverkko

Talojen väliin toivoimme selkeän aluerajan, mutta mitään umpiaitaa emme tarvitse. Liikettä pihojen välillä tulee kuitenkin olemaan.

Meillä talo Sinisen eteläkulmassa on meidän puoleisen tontin murheenkryyni. Kulma on niin lähellä tontin rajaa ja naapurin tulevaa korkeaa aitaa, että koko alue tuntui jotenkin todella todella ahtaalta. Mitä se tietysti onkin.



Sitten löysin jostain netin syövereistä yhden kuvan, jossa piha on täsmälleen saman muotoinen tuolta kohtaa ja joka avasi uuden maailman. Juuri tälläisen tuosta tontin kulmasta haluan. Kuin eteläeurooppalainen kuja. Tämän kuvan näytin ensimmäisenä Lindalle. Tälläisen haluan. Eikö olekin ihana fiilis?


Ja tässä vielä tuo samainen kulma tänään kuvattuna. 


Tonttitetriksen salaisuudetkin selvisivät rakennustelineiden osalta. Siellä ne ovat seinien sisäpuolilla ja seinää nousee nyt kuulema 200-400 harkon päivävauhtia. Ihan silmissähän tuo nyt tässä kohtaa etenee!



sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Tonttitetristä

Sokkelinmuuraus etenee ja kävimme kuikuilemassa sitä valoisan aikaan tontilla. Tiluksilla häärii kymmenkunta raksaukkoa ja sopia toivoo, että kaverit ovat nuoruudessaan takoneet Tetristä. Nimittäin niin ahdas ja kinkkinen tuo tonttipari on ukkojen hääriä. Luovuutta pitää harrastaa kaikkien tontille tuotavien tarvikkeiden säilömisen kanssa.

Erityinen jännitysmomentti on pikapuoliin kun seinät nousevat siihen korkeuteen, että aletaan tarvita rakennustelineitä. Mihinkähän väleihin ne sovitellaan?

Seuraavat pari viikkoa raksa pyörii niin vinhaan kuin mahdollista. Juuri ennen joulua työmiehet häipyvät joulomalle ja palaavat uuden vuoden jälkeen hommiin. Viikolla 51 on tulossa ensimmäinen erä ontelolaattoja, joten kellarikerros pitäisi olla pystyssä ennen joulurauhan julistusta.

Weberin Leca-harkkoja
Talo Punaisen sokkeli ja harkkotetristä

Weberin Leca-harkkoja
Talo Sinisen sokkeli ja harkkotetristä

Weberin Leca-harkkoja
Loput harkot jemmassa pihatien päässä

Rakennustelineet
Rakennustelineet odottelevat jo kasausta

torstai 4. joulukuuta 2014

Takkatakinkääntäjät

Ajoissa erilaisten talon hankintojen valintojen aloittaminen on varmasti järkevää, ettei lopussa iske hillitön kiire ja paniikki, mutta on sillä kääntöpuolensakin. Mitä pitempään niitä valintoja pohtii ja pähkii, niin sitä useamman kerran ehtii mielensä muuttaa ja takkinsa kääntää kertakaikkisesti vuorit päällepäin.

Näin on nyt käynyt takkojen osalta sekä Sinisessä että Punaisessa talossa. Vielä loppukesästä visio oli aivan kirkas, että takka on iso, perinteinen ja musta tai harmaa. Siitä postaus löytyy täältä. No, nyt vettä ei ole virrannut kuin pari kuukautta ja takkatakit on käännetty ihan täysin. Varaavista, isoista ja tummista takoista on mieli muuttunut kevyisiin, vaaleisiin sisustustakkoihin.

Taloihimme tulee kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys, joten varsinaisesti varaavaa takkaa emme tarvitse. Olohuoneiden tilankäytön kirkastuttua on myös kirkastunut ajatus siitä, että takka voisi olla hyvinkin siro ja viedä mahdollisimman vähän tilaa.

Talo Sinisessä takka tulee keskelle olohuonetta ikkunan eteen.


Talo Punaisessa takka tulee olohuoneen ja keittiön väliin seinustalle. Tuo valkoinen möhkäle tuossa vasemmalla parvekkeen ovien edessä. 



3D-kuvissa unohtui laittaa valot päälle, joten sisällä on vähän hämärää :), mutta saatte kuvan kuitenkin.

Tällä hetkellä takkapohdinnoissa kärkikahinoista löytyy tämän tyyppisiä takkoja:





























Kaikkia näitä yhdistää siro muotoilu, matalahko koko ja suuri tuliluukku. Kärkikahoissa pyöri myös Nordpeisin Ronda 160, mutta livenä sen nähtyämme tiputimme senkin pois, sillä siitä tuli liikaa sellainen pönttöuuni-fiilis.

Tällä hetkellä talo Punaisen suosikki on Contura 35 ja talo Sinisen Jotul fs 91. Molemmat ovat noin 160 cm korkeita ja 50-60 cm leveitä takkoja. Molemmat varaavat ja luovuttavat lämpöä jonkin verran, mutta eivät varsinaisesti ole lämmitykseen tarkoittuja takkoja. Jotul on valmistettu kevytbetonista ja siinä on käytetty lämpöä varaavaa oliviinihiekkaa. Conturaan taas saa powerstone-lämpömakasiinin, joka luovuttaa lämpöä. Tuossa kuvassa Rais Pilar on vielä kummittelemassa, mutta pudonnee pois kärkimitteöistä. Kaunis toki sekin ja sitä saa vaikka ja missä väreissä, jos nyt sattuu esimerkiksi lilan tai turkoosin takan haluamaan.